Monikielisyys on rikkaus, psykologiassakin

Kolmetoista vuotta sitten kirjoitin ylioppilaaksi ja mietin pyrkisinkö yliopistoon lukemaan psykologiaa vai kieliä. Psykologia voitti, mutta jo muutaman vuoden päästä opiskelin pitkänä sivuaineena espanjalaista filologiaa. Espanja ei tietenkään ollut kaikkein perinteisin sivuainevalinta psykologian pariksi, enkä tuolloin itsekään tiennyt miten käytännössä yhdistäisin kielitieteet ja psykologian. Onneksi vieraista kielistä on vuosien varrella ollut hyötyä on muuallakin kuin matkoilla tai salsatunneilla.

Tiedehistorioitsija Michael Gordin kirjoitti helmikuun alussa internetlehti Aeon Magazinessa julkaistun artikkelin nykytieteen yksikielisyydestä: englanti on valtakieli, jonka osaaminen on vaatimuksena tutkimusten julkaisemisessa ja esimerkiksi kansainvälisissä konferensseissa. Näin ei ole aina ollut, vaan vielä sata vuotta sitten tutkijat osasivat usein jonkin verran saksaa, ranskaa ja ehkä italiaa, venäjää tai latinaa. Nykyään kuitenkin myös psykologiassa dominoiva kieli on – lähes itsestään selvästi – englanti.

Espanjan ja sittemmin ranskan ja portugalin kieliopintojani on ohjannut osin näiden kielten osaamisen hyödyllisyys ja maantieteellinen levinneisyys. Vaikka tieteen valtakieli on englanti, se on silti maailmanlaajuisessa vertailussa puhujien lukumäärän mukaan vasta kolmannella sijalla mandariinikiinan ja espanjan jälkeen (Ethnologue; Lewis ym., 2015). Espanjaa puhutaan lähes koko Latinalaisessa Amerikassa, ja Yhdysvalloissakin on äidinkielenään espanjaa puhuvia arviolta yli 37 miljoonaa. Portugalia (Ethnologuen listalla sijalla 6.) puhuu yli 200 miljoonaa ihmistä, ja se on virallinen kieli Portugalin ja Brasilian lisäksi muun muassa Angolassa, Mosambikissa, Kap Verdellä, Itä-Timorissa ja Macaossa. Myös ranska on levinnyt Euroopan, Karibian ja Pohjois-Amerikan lisäksi esimerkiksi lukuisiin Afrikan maihin.

Mutta: miten muiden kielten osaaminen on tieteessä ja psykologiassa hyödyksi, jos pelkällä englannilla pärjää?

Pärjää kyllä, mutta laaja kielitaito tekee näkyväksi paljon sellaista tietoa, jota ei julkaista englanniksi. Esimerkiksi raportit ja muut julkaisut joita ei tähdätä ensisijaisesti kansainväliseen levitykseen ovat usein maiden kansallisilla kielillä. Hiljattain tein katsauksen Angolan mielenterveystilanteesta, ja lähes kaikki löytämäni tieto oli portugaliksi. Espanjan osaamisesta on ollut hyötyä esimerkiksi vertaillessani latinalaisamerikkalaista mielenterveysluokitusjärjestelmää (Guía Latinoamericana de Diagnósticos Psiquiátricos) WHO:n ja Yhdysvaltojen psykiatrien järjestön (APA) vastaaviin luokituksiin. Ranskassa taas julkaistaan paljon psykologian alan kirjallisuutta, joka ammentaa osin maan kulttuurihistoriasta ja erottuu sen vuoksi englanninkielisestä kirjallisuudesta. Psykoanalyyttisen perinteen ja monikulttuurisuuden risteykseen on Ranskassa myös syntynyt esimerkiksi sellaisia erikoisaloja kuin etnopsykiatria ja etnopsykonalyysi. Kuusi vuotta sitten psykologian tutkintoni loppuvaiheessa olin vuoden Pariisissa työharjoittelussa maahanmuuttajille ja pakolaisille tarkoitetulla psykiatrian poliklinikalla, koska Suomessa vastaavat palvelut olivat (ja ovat edelleen) olemattomia.

Ja kuinka hienoa olisikaan, jos osaisi arabiaa, venäjää, kiinaa, somalia tai japania? Koska, kuten kiinalainen sanonta tietää, kielen oppiminen on kuin saisi uuden ikkunan jonka läpi katsella maailmaa.

Lähteet: Lewis, M. Paul, Gary F. Simons ja Charles D. Fennig (toim.). (2015). Ethnologue: Languages of the World, Eighteenth edition. Dallas, Texas: SIL International. http://www.ethnologue.com

Michael D Gordin (4.2.2015). Absolute English. Science once communicated in a polyglot of tongues, but now English rules alone. How did this happen – and at what cost? http://aeon.co/magazine/science/how-did-science-come-to-speak-only-english/

Ranskalaisesta etnopsykoanalyysista lisää http://www.clinique-transculturelle.org/ ja etnopsykiatriasta http://www.ethnopsychiatrie.net/

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s