Psykoanalyysia ja henkimaailman asioita

Suomessa julkinen terveydenhuolto takaa, ainakin teoriassa, kaikille maassa virallisesti asuville yhdenvertaiset terveyden- ja sairaanhoitopalvelut. Monet maahanmuuttajataustaiset ryhmät käyttävät kuitenkin mielenterveyspalveluita huomattavasti suomen- ja ruotsinkielistä väestöä vähemmän, vaikka esimerkiksi kurdin- ja somalinkieliset asukkaat ovat raportoineet kokeneensa erityisen paljon kuormittavia elämäntapahtumia ja olosuhteita. Suomessa asuvat somalinkieliset ovat kertoneet, että kommunikointi terveydenhuoltohenkilökunnan kanssa on joskus haastavaa esimerkiksi erilaisten terveyteen liittyvien käsitysten takia. Mielenterveysongelmien hoitaminen ensisijaisesti yksilöterapian ja lääkityksen avulla voi myös tuntua vieraalta ja tehottomalta, jos potilas itse ajattelee ongelmien johtuvan esimerkiksi sosiaalisen verkoston heikkoudesta tai näkymättömistä voimista. Palveluiden pariin hakeutuminen ja niistä hyötyminen hankaloituu, jos erilaisia tarpeita ja toiveita ei tunnisteta. Tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että tehokasta ja toimivaa ammattiapua olisi saatavilla kaikille yhtä helposti. Toisaalta kulttuuri- tai kielitausta ei saisi erotella automaattisesti palveluidenkäyttäjiä ”kantasuomalaisiin” ja ”muihin” (ja keitä muuten edes ovat kantasuomalaiset?).

Ranskassa mielenterveyspalveluita on pyritty kehittämään niin, että ne vastaisivat paremmin erilaisista taustoista tulevien kansalaisten tarpeisiin. Pariisissa psykiatri Marie Rose Moro on viimeisen parin vuosikymmenen aikana omistautunut hoitamaan maahanmuuttajataustaisia perheitä etnopsykoanalyyttisen viitekehyksen avulla. Työskentelin maaliskuussa kaksi viikkoa Moron monikulttuurisen ja -kielisen tiimin kanssa kahdessa yliopistollisessa sairaalassa, joissa on tarjolla kulttuuripsykiatrista erikoissairaanhoitoa. Potilaat tulevat vastaanotoille lähetteellä, jos he ja heitä aikaisemmin hoitaneet ammattilaiset kokevat, että perinteiset psykiatriset palvelut eivät auta toivotulla tavalla. Koska kulttuurierot ja niistä kumpuavat käytännön haasteet ovat aina kahden tai useamman osapuolen summa, on lähetteen tehneiden työntekijöiden osallistuttava myös kulttuuripsykiatrisiin konsultaatioihin – maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden siirtäminen muille työntekijöille ei siis ole vaihtoehtona.

Etnopsykoanalyysilla on erikoisesta nimestään ja muutamista käytännön sovelluksista huolimatta paljon yhteistä muiden terapiamuotojen kanssa. Terapeutit ovat kiinnostuneita potilaan omasta kokemuksesta ja arvostavat sitä. He haluavat tietää mitä jokin asia merkitsee potilaalle ja pyrkivät muodostamaan toimivan terapeuttisen suhteen potilaan kanssa. Tärkeää etnopsykoanalyyttisessa viitekehyksessä on, että terapeutit kunnioittavat kulttuurista moninaisuutta ja erilaisia arvoja tai tapoja toimia. He myös tunnustavat avoimesti, että ei ole olemassa lopullista totuutta esimerkiksi lasten käytösongelmista tai vain yhtä tapaa hoitaa niitä. Suojelevat rituaalit, rukoukset tai avun pyytäminen henkimaailmasta voivat auttaa joitakin vanhempia jaksamaan ja olla heille merkityksellisiä. Samaan aikaan heille voidaan tarjota mahdollisuutta turvautua vaikka koulupsykologin tarjoamiin tukikeinoihin. Avoin ja arvostava ilmapiiri kannustaa vastaanotoille tulleita potilaita puhumaan aristelematta kokemuksistaan: siirtymäriitit, uhrilahjat, esi-isien rooli ja moniavioisuus eivät ole näissä tapaamisissa tabuja. Ja lopulta vastaanotoilla on aina myös paljon hetkiä, joiden ymmärtämiseen ja jakamiseen ei tarvita kulttuuritulkkeja.

20150304_085702

Muun muassa Avicenne-sairaalan yhteydessä Pariisin pohjoispuolella tarjotaan kulttuuripsykiatrisia palveluita

Näissä pariisilaisissa palveluissa uskotaan, että länsimaisen psykiatrian tapa ilmaista tai hoitaa mielenterveyden ongelmia on vain yksi monista eikä sen tarvitse olla ristiriidassa muiden kulttuuristen käytänteiden kanssa. Psykoanalyysi, kognitiiviset lähestymistavat, neuropsykiatrian teoriat, henget tai pahantahtoiset voimat voivat kaikki ehkä olla totta, mutta mikään niistä ei ole yksinään koko totuus. Monimuotoinen yhteiskunta tarvitsee monimuotoisia palveluita. Ehkä Suomessakin olisi hyvä miettiä, toimisiko nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä tehokkaammin ja tasa-arvoisemmin, jos se huomioisi paremmin sen käyttäjien tarpeita.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s